Katsoin eilen Venäjän turvallisuusneuvoston istuntoa, sekopäiden ja varkaiden sakin kokousta. Korruption vastainen säätiö on kai tehnyt selvityksen heistä jokaisesta. Ajattelin samanlaista kokousta, jossa istui NKP:n keskuskomitean politbyroon sekopäitä. Suunnilleen samalla lailla he päättivät neuvostojoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. He tekivät niin päähänpistosta, kuvittelivat olevansa geopoliitikkoja suuren šakkilaudan ääressä.
Tuli satojatuhansia uhreja, kokonaisten kansakuntien traumoja, joita me emme pysty korjaamaan, eikä siihen kykene myöskään Afganistan. Syntyi yksi tärkeimmistä Neuvostoliiton hajoamisen syistä.
Politbyroon tärähtäneet käyttivät kilpenään kaksinaamaista ideologiaa. Putinin sekopäillä ei ole edes sellaista suojaa. He elävät jatkuvassa peittelemättömässä valheessa. He eivät vaivaa itseään, jotta heidän sotatoimiensa oikeutus olisi vähänkään totuudenmukainen.
Ensiksi mainitut ja jälkimmäiset ovat halunneet siirtää Venäjän kansan huomion pois todellisista ongelmista, talouskehityksestä, hintojen noususta ja vallitsevasta laittomuudesta imperiumihysteriaan.
Oletteko pitkään aikaan katsoneet uutisia federaation kanavilta? Minä katson vain niitä ja vakuutan teille, ettei siellä kerrota lainkaan Venäjästä. Näin on aivan kirjaimellisesti. Ensimmäisestä viimeiseen uutiseen puhutaan Ukrainasta, USA:sta ja Euroopasta.
Pelkkä propaganda ei enää riitä sekopäille ja varkaille. He janoavat verta, haluavat liikutella tankkeja taistelukartalla.
2000-luvun politbyroon päällikkö on pitänyt todella mielettömän puheen. Osuvimman kielikuvan siitä tarjoaa Twitter: ”Ihan kuin vaarini olisi juonut itsensä humalaan perhejuhlissa ja kyllästyttää kaikkia kertomuksellaan siitä, miten maailmanpolitiikka toimii.”
Tämä olisi huvittavaa, jos juopunut vaari ei olisi 69-vuotias mies, joka pitää valtaa ydinasemaassa.
Pankaa hänen puheeseensa Ukrainan tilalle Kazakstan, Valko-Venäjä, Baltian maat, Azerbaidžan, Uzbekistan ja niin edelleen jopa Suomeen saakka. Miettikää, minne sekopäävaarin geopoliittinen ajatus seuraavaksi lentää. Tällainen meno päättyi kaikkien kannalta kurjasti vuonna 1979. Nytkin käy huonosti. Afganistan tuhoutui, ja myös Neuvostoliitto sai kuolettavan haavan.
Jo nyt sadat ukrainalaiset ja Venäjän kansalaiset voivat menehtyä Putinin takia. Myöhemmin saattaa kuolla kymmeniätuhansia ihmisiä.
Hän ei anna Ukrainan kehittyä, syöksee sen suohon, ja Venäjä maksaa saman hinnan.
Meillä on kaikki, mitä tarvitaan vahvaan kehitykseen 2000-luvulla, öljystä koulutettuihin kansalaisiin. Mutta jälleen haaskaamme historiallisen mahdollisuuden elää normaalia rikasta elämää. Tärväämme sen sodan, saastan ja valheen vuoksi sekä kultaisten kotkien koristaman Gelendžikin-palatsin takia.
Putin ja sekopäiset varkaat turvallisuusneuvostosta ja Yhtenäisestä Venäjästä ovat Venäjän vihollisia. He ovat suurin uhka, eivät Ukraina ja länsi. Putin murhaa, haluaa tappaa yhä enemmän. Teitä köyhdyttää Kreml eikä Washington. Ei Lontoossa ole tehty sellaista talouspolitiikkaa, että eläkeläisen borssikeittoainesten hinta on kaksinkertaistunut. Sitä politiikkaa on harjoitettu Moskovassa.
Taistelu Venäjän puolesta, maan pelastamiseksi, on taistelua Putinin ja hänen kleptokraattiensa syrjäyttämiseksi. Nyt se merkitsee myös arkista kamppailua rauhan puolesta.
Suomentanut Päivi Kremenenko
