Nauran vähintään kolme kertaa päivässä, vaikka olisin sellissä ihan yksin. Kaikki johtuu musiikista. Ensin rupesin sadattelemaan sen takia. Joka sellissä on radiopiste. Aamusta iltaan on takonut kaamea musiikki. Jatkuvasti on soitettu Gazmanovia. Aloin vaatia, että edes pari tuntia päivässä olisi äänessä Evropa plus -kanava.
Kun vaadin jotain, vankilaväki tekee täysin päinvastoin, selvähän se. Esimerkiksi pyysin pidentämään aikaa, joksi saan kynän ja paperia. Se muutettiin 35 minuutiksi päivässä aiemman puolentoista tunnin sijaan. Musiikin kanssa kävi samoin. Pyyntöni jälkeen kaikilta rangaistusselleiltä ja sellityyppisiltä tiloilta poistettiin kokonaan musiikkia lähettävät radioasemat. Jätettiin vain uutiskanava Radio Rossii. Nyt se suoltaa 24 tuntia valhetta ja lääkemainoksia.
Tässä ei ole kaikki! Miten rangaistusten täytäntöönpanolaitoksen työntekijä toimii, jos haluaa ilkeillä musiikilla? Aivan oikein. Pitää panna klassinen soimaan. Hänhän katsoo, että se on rangaistus ja kidutusta. Nyt aamiaisella, lounaalla ja illallisella selleissä soi klassinen musiikki.
En ole tuon lajin tuntija mutta voin kyllä kuunnella sitä. Yksi soitetuista teoksista on äärimmäisen synkkä ja muistuttaa hautajaismarssia. Kun litkunjakaja työntää annoksen selliin oven ruokintaluukusta, hän asettaa leipäpalan mukin päälle, jottei se osuisi mihinkään. Tämä muistuttaa tapaa laittaa muistotilaisuudessa leipää vodkalasin päälle. Täällä annetaan usein jonkinlaista riisipuuroa, joka on perinteisen venäläisen hautajaisruoan, kutian, kaltaista.
Istun sellissä pöydän ääressä mustassa vanginasussani. Syön muistelupuuroa. Vieressä on leipäpalalla peitetty muki, ja hautajaismusiikki soi. Kuvittelen, että Twitterissä tai Instagramissa on käynnissä suora lähetys ja näette tämän kaiken. En pysty hillitsemään itseäni vaan purskahdan nauruun. Olen muistotilaisuuden iloisin ihminen. 😉
Julkaistu Aleksei Navalnyin Instagram-tilillä (@navalny) 7.2.2023
Suomentanut Päivi Kremenenko
