Suunnittelin, että viettäisin tämän päivän hienona ja komeana, smokki yllä ja samppanjalasi kädessä ensi-illassa. Mutta päivä kuluu tavalliseen tapaan saappaat jalassa ja vankilakuteissa, teemuki kourassa.
Ei se mitään. Näin historiasta tulee entistäkin kiintoisampaa. Te voitte juoda samppanjan puolestani.
Muutaman kuukauden ajan koomasta palautumisesta vangitsemiseen elämässäni toistui lause, joka alkoi raivostuttaa minua.
Kuulin usein: ”Ympärilläsi sattuu mielettömyyksiä aivan kuin elokuvissa. Kaikki pitäisi kuvata ja tehdä dokumenttifilmi. Ehdottomasti.”
Olisin kovasti halunnut sanoa: ”Jättäkää minut rauhaan. Filmiä kuvataan jo.” Mutta niin ei voinut tehdä. Kaikki täytyi pitää tiukasti salassa.
Päätimme jo sairaalassa, että tapahtumat – Novitšok, myrkytys, sairaala, vartijat – olivat liian hurjia, jotta ne olisi voinut jättää kuvaamatta. Päätin, että kannattaa yrittää, vaikken siedäkään, kun sanotaan: ”Tehkää kaikki, mitä on suunniteltu. Hoitakaa omat hommanne. Me vain kuljemme kamera mukanamme ja kuvaamme.” Julia huokasi ja suostui myös. Lapsetkaan eivät päässeet pakenemaan.
Kuvaukset aloitettiin. Ensin työtä teki Maria Pevtših pelkällä iPhonella. Sitten satuin tutustumaan nuoreen ohjaajaan, Daniel Roheriin, joka oli alun perin tekemässä elokuvaa Hristo Grozevista mutta kuvasi lopulta filmin meistä. Joka tapauksessa kaikki kuvasivat, miten sain hoitoa ja kuntouduin, kuinka yhdessä Hriston kanssa alkoi trilleri, tehtiin selvitys, löytyi Venäjän turvallisuuspalvelun myrkyttäjäkopla ja soitin murhaajilleni.
Kaikki sujui kuten Putinin palatsia kuvattaessa. Työ jatkui.
Viimeisen kerran kuvausryhmä oli mukanani, kun virkapukuiset miehet passintarkastuksessa sanoivat minulle: ”Mennään.”
Nyt on kaksi uutista, huono ja hyvä.
Huono asia on, että vankisiirtola nro 2:n kirjasto ei ole tilannut HBO Max -palvelua, jossa filmi esitetään.
Hyvää on se, että elokuva on valmis ja katsotte sen varmasti ennen minua. Maailmanlaajuinen ensiesitys on aivan pian. Sen jälkeen käytte toivottavasti elokuvissa katsomassa tämän filmin.
Tehkää niin ja kertokaa minulle, miten elokuva on onnistunut. Ymmärrätte varmasti, että olen kamalan
utelias.😉
Julkaistu Aleksei Navalnyin Instagram-tilillä (@navalny) 13.1.2022
Suomentanut Päivi Kremenenko
