Toinen syntymäpäiväni

En käsitä, minä päivänä minun pitäisi viettää toista syntymäpäivääni.

Elokuun 20. päivänäkö? Silloin minulle näytti tulleen loppu: kuolin lentokoneessa matkalla Tomskista Moskovaan.

Olisiko se 17 päivää myöhemmin, kun teknisesti palauduin koomasta?

Vai onko toinen syntymäpäiväni silloin, kun jälleen tiedostin itseni ja tajusin, missä olen ja miksi. Minun on vaikea sanoa, monesko päivä se oli. 

Nähtävästi se on kuitenkin tänään, 20. elokuuta. Sitten makasin vielä pitkään kuin vihannes penkissä, mutta tärkeimmät asiat tapahtuivat juuri tänä päivänä. 

Lentäjät antoivat koneelle nopeasti laskeutumiskäskyn ja minulle mahdollisuuden pelastua. 

Ensihoidon lääkärit pistivät minuun ammattitaitoisesti välttämätöntä ainetta, ja elämäni jatkui sairaalaan asti. 

Sitten te kaikki suutuitte ettekä antaneet tukehduttaa minua tyynyllä tai vain irrottaa hengityskoneesta omskilaisessa sairaalassa. 

Vielä kerran kiitos kaikille! Teidän ansiostanne asiat sujuivat erinomaisesti, jäin henkiin ja jouduin vankilaan!  Ha-ha-ha. Anteeksi, en malttanut olla sanomatta. 

Kaikki todellakin meni loistavasti, ja sain toisen mahdollisuuden elää ja tehdä päätöksiä, joita pidän oikeina ja rehellisinä. Näin olen toiminut ja pyrin toimimaan jatkossakin. 

Juon tänään teetä teidän kaikkien terveydeksenne. Kahviakin on. Jopa kaakaota on vielä jäljellä. Sitä säilytetään erityisessä laatikossa, pussissa jonka päällä on lappu ”Navalnyi, elintarvikkeita”.😉 

Olen unohtanut kiittää korruptiota. Silläkin oli osuutensa pelastumiseeni. Koska he ovat saattaneet rappiolle koko Venäjän valtiokoneiston, he eivät ole voineet jättää turmelematta salaisia palveluita. Erityisoperaatiot ovat meillä suunnilleen samalla tasolla kuin terveydenhoito, koulutus ja kunnallistekniikka. 

Tästä aloitan kirjoitukseni, joka on julkaistu The Guardian, Frankfurter Allgemeine Zeitung ja Le Monde 
-lehdissä. Lukekaa! Linkit ovat tarinassani. 

Julkaistu Aleksei Navalnyin Instagram-tilillä (@navalny) 20.8.2021
Suomentanut Päivi Kremenenko