Puhutaanpa onnen saavuttamisesta.
Lifehackeja Aleksei Navalnyilta:
Vankila auttaa kokemaan onnea, lyhytaikaista mutta onnea kuitenkin. Täytyy vain osata järjestää itselleen juhla.
Heti kun olin joutunut vankilaan, päätin, että on hyvin tärkeää juhlia jotakin, jotta päivät eivät sulaisi rutiiniksi. Päätin viettää sunnuntaita. Teen siitä juhlan hyvin helposti sillä pidän kovasti leivästä. Jos elämän loppuun saakka täytyisi syödä vain yhtä ruokaa, valitsisin leivän. Leipä on tärkeää vankilassa. Ilman sitä ei tule kylläiseksi.
En siis koskenut leipään kokonaiseen viikkoon. Sunnuntaiaamuna otin limpun, voitelin viipaleen voilla, jos sitä oli, keitin kahvia ja nautin taivaallisen juhla-aamiaisen, jollaista vapaudessa ei ole.
Arvaatteko, mitä minulla on mielessäni?
23 päivää nälkälakossa + 23 päivää nälkälakosta palautumista hyvin ankaralla konservatiivisella menetelmällä. En ole rikkonut sääntöjä. Tahdonvoimani on hämmästyttänyt itseäni. Nähtävästi usko oikeassa olemiseen on auttanut. Ja 11 maaliskuuta lähtien en ole syönyt yhtään mitään makeaa. Siitä kirjoitan erikseen.
Kun sitten rupesin vähitellen syömään nälkälakon jälkeen, tiesin tarkasti, mitä tekisin aamulla 16. toukokuuta. Päiväkirjaani kirjoitin heti: ”Oikein hyvä päivä: leipää, voita ja kahvia. Ensi kertaa 46 päivään.”
Suunnitelma oli mennä myttyyn. Täällä annetaan aamuisin leipää ja voita, mutta kahvia minulla ei ollut. Onneksi selliini poikkesi naapuri mukanaan purkki murukahvia.
Ja sitten koitti 16. toukokuuta. Yleensä tuollaiset hetket tuottavat pienen pettymyksen. Todellisuus on vähän tylsempää kuin se, mitä on pitkään odottanut.
Minun tapauksessani ei käynyt niin. Oli erinomainen sää. Avasin ikkunan. Ja viis siitä, että siellä on ristikko. Keitin kahvin ja voitelin viipaleen vaaleaa leipää. Istuin laverille. Haukkasin palasen ja hörppäsin mukista.
Jos olisi olemassa laite, joka mittaa onnea, ei yksikään purjeveneessä aamiaista nauttiva oligarkki eikä kukaan Michelin-ravintolan asiakas tuntisi edes kymmenesosaa minun täydellisestä onnestani.
Yhden kulauksen otin teidän terveydeksenne: kaikkien, jotka olette auttaneet ja tukeneet.
Tässä lyhytkestoisen onnen resepti: valitkaa se, mistä pidätte paljon, kieltäkää se joksikin aikaa itseltänne ja palauttakaa sitten.
Muistakaa vain, että tämä ei koske ihmisiä. Rakastakaa aina rakkaitanne.😉
