Tavanomainen rentoutumiseni eristyssellin ulkopuolella ei kestänyt kauan, tasan vuorokauden. Eilen minut suljettiin tänne taas, tällä kertaa 12 vuorokaudeksi, koska olin keskustelussa sellikaverin kanssa käyttänyt sanaa ”hitto”
Tämä on yhdeksäs eristykseni kuuden kuukauden aikana. Olen muuten tänään ollut tasan puoli vuotta tässä vankisiirtolassa ja täsmälleen puolet ajasta eristyssellissä.
Tämä pakettimatka ei ole laittomin siinä mielessä, että ne kaikki ovat laittomia. Mutta se on varmasti kaikkein kyynisin. Kuvitelkaapa lautakunta istumassa kokouksessaan: kymmen turpeanaamaista jeparia. Heistä jokainen ei vain käytä karkeita kirosanoja vaan keskustelee rivouksin. Vakuutun siitä aina, kun seison käytävässä odottamassa asioideni käsittelyä ja kuuntelen huudahduksia, jotka kantautuvat työhuoneista. He hihittävät, pystyvät hädin tuskin pidättelemään nauruaan setviessään epäsosiaalista käytöstäni.
–Eikö teitä, tuomittu Navalnyi, hävetä käyttää sellaista karkeaa sanaa?
–Tämähän ei ole ensimmäinen kerta. Hän käyttäytyy säännönmukaisesti niin.
–Mitä mieltä olette, arvoisat lautakunnan jäsenet?
–Kun otetaan huomioon rikkeen vakavuus, ehdotan, että hänet siirretään takaisin eristysselliin.
–Tuomittu Navalnyi; rikkomuksenne takia teidät pannaan eristysselliin 12 vuorokaudeksi.
En ymmärrä, kuinka he onnistuivat olemaan remahtamatta nauruun koko lautakunnan voimin.
Kun palasin selliin, entinen kumppanini loi minuun hurjan katseen:
–Miksi tulit taas tänne? Vastahan lähdit.
–Antoivat 12 vuorokautta siitä hyvästä, että keskustellessani sinun kanssasi lausuin sanan ”hitto”.
Tyyppi katseli minua muutaman sekunnin ymmärtämättä, vitsailinko vai en. Huomattuaan, etten pilaillut, hän sanoi närkästyneenä:
–Hitto, eihän tuollaista voi sattua.
Julkaistu Aleksei Navalnyin Instagram-tilillä (@navalny) 14.12.2022
Suomentanut Päivi Kremenenko
